RIGGERIN KIKKELI     HAKEMISTO    VUOSI 1998    VUOSI 1999    VUOSI 2000   VUOSI 2001 VUOSI 2002  


Kaluston aiheuttamia vaaratilanteita 1999

Disclaimer

Näillä sivuilla olevat tiedot eivät ole minkään viranomaisen, järjestön, kerhon, valmistajan tai muun sellaisen hyväksymiä tai virallisia kantoja. Tietolähteitä on useita, suurin osa on kirjoittajien omia henkilökohtaisia käsityksiä tai mielipiteitä. Tiedot saattavat olla puutteellisia,virheellisiä tai suorastaan vääriä. Kaiken vastuun näiden tietojen aiheuttamista mahdollisista vaaratilanteista tai vahingoista kantaa tiedon käyttäjä, julkaisijaa ei voida asettaa minkäänlaiseen vastuuseen.



Ehjät punokset, vai onko?

Kaavakuva punoksesta Nykyään käytetään hyvin yleisesti varjoliitimissä punoksia jotka rakentuvat kahdesta osasta. Kantava sisäosa on kevlar-kuitua ja päällä on polyester-suojus. Kevlar on erittäin hyvä materiaali sen takia että punosten pituus ei muutu ajan kuluessa juuri lainkaan. Kevlarin kulutuskestävyys on kuitenkin huono, eikä se kestä teräviä taitoksia vaan murtuu helposti. Kulutuskestävyyden lisäämiseksi punoksissa on polyester-suojus. Suojus kuitenkin estää näkemästä, millaisessa kunnossa kantava kevlar-osa on.

Eräässä ITV Rubis-varjoliitimessä vuodelta 1992 oli 3 A-punosten alaosaa siten vioittunut, että suojus oli täysin ehjä, päällepäin ei näkynyt mitään vikaa. Sormien välissä kokeillessa tuntui kuitenkin selvästi ohuempi kohta noin 1,5 cm:n matkalla. Tästä kohdasta oli ilmiselvästi kevlar-osa täysin poikki ja paino täysin suojuksen varassa. Vetotestissä punos kesti noin 40-45 kiloa luokitellun vahvuuden ollessa yli 200kg. Tämä liidin oli juuri käynyt puussa, mutta luulenpa että jos viat olisivat tulleet puuhunmenossa, myös suojus olisi katkennut. Todennäköisempänä pidän että viat ovat olleet olemassa jo ennen metsäkeikkaa. Jokainen voi miettiä, mitä tapahtuisi kun ensimmäinen, sen jälkeen toinen ja kolmas A-punos kuudesta räpsähtäisi poikki esimerkiksi hinauksessa.

Omaan liitimeen (Apco Sabra vm -94) vaihdoin kaikki punosten alaosat. Näissä ei kevlar ollut vielä poikki mutta vetotestit osoittivat kestävyyden olevan enää noin 40-50% alkuperäisestä.

Punoksen päässä on lyhyt pätkä kutistesukkaa. Liitimen päällevedossa tai muussa käsittelyssä punos taittuu terävästi kohdasta missä kutistesukka loppuu, ja sitä kevlar ei ikuisuuksia kestä. Kaikki edellämainitut punokset olivat vioittuneet juuri kutistesukan pään kohdalta.

Valmistajat suosittelevat yleensä punosten testaamista ja vaihtamista määräajoin. Siihen samoin kuin muihinkin valmistajan ohjeisiin on olemassa jokin syy. Kannattaa miettiä viittaako kintaalla näille ohjeille vai pysähtyykö hetkeksi ajattelemaan, olisiko ohjeita syytä noudattaa.

VARJOliidin tarkastettava nokilleen menon jälkeen?

Eräästä varjoliitimestä omistaja kertoi seuraavaa "Laskun jälkeen en saanut kuoletettua liidintä normaalisti taakse, vaan se kaatui eteen, tunnelit kohti maata. PAM, RÄTS, kaksi väliseinää halkesi."

Toinen mielenkiintoinen tapaus: Varjoliidin oli Keltaisessa Pörssissä, myyjänä A. Kuukautta myöhemmin sama liidin oli uudestaan Keltaisessa Pörssissä, myyjänä B. Kiinnostunut ostaja C soitteli B:lle ja kyseli kaikenlaista. Keskustelusta kävi ilmi että B ei itse asiassa koskaan ollut mitään kursseja käynyt eikä varjoliitämisestä tiennyt yhtään mitään. No, kaupat kuitenkin sovittiin ja liidin saapui uudelle omistajalle C. C hieman kirosi kun huomasi että liitimestä oli 6 väliseinää haljennut. B oli kuulemma "yrittänyt lentää mutta tuuli vain veti pitkin peltoa". Mielenkiintoista sinänsä että alkuperäinen omistaja A oli varjoliidon opettaja, ja liitimen alkuperäinen halpa hinta pistää epäilemään että mahtoikohan siipi olla rikki jo kun se vaihtoi ensimmäisen kerran omistajaa?

Joka tapauksessa myös varjoliidin saattaa hajota nokilleen menossa, paineet siiven sisällä ovat niin kovat. Varjoliidin voi myös revetä takareunastaan nokilleenmenossa. Jarrut pohjaan myös silloin kun siipi kaatuu eteen, jarruttaminenhan tunnetusti hidastaa siiven vauhtia.

Käyttöönottotarkastus uusille varusteille, MIKSI? Eikös ne tarkasteta jo tehtaalla?

"Nyt se repes, ihan itsestään!?" Erääseen ranskalaiseen noin 5 vuotta vanhaan siipeen oli ilmestynyt repeämä ilman mitään ulkoista syytä. Tarkempi tutkimus osoitti että siiven yläpinta oli tehtaalla lipsahtanut hieman useamman kerran ompelukoneen tallan alle ja kangas oli ommeltu noin 5 cm:n matkalta väärin. Tältä kohdalta kangas oli lähes 10cm tiukemmalta kuin muualta. Pitkään se kesti mutta lopulta repesi.

Eräästä pelastusvarjon ulkopussista irtosi toinen luuppi ensimmäisen pakkauksen yhteydessä. Ompeleet olivat vääränlaiset, joku ompelija tehtaalla oli "käyttänyt oikotietä" vastoin ohjeita. Mielenkiintoinen tilanne jos pelastusvarjo pääsisi avautumaan kesken lennon itsestään.

Luuppi irti ulkopussista

Suosittelen tarkastamaan myös uudet varusteet, myös ulkomailla tehdään virheitä.

Toimintakoe pelastusvarjolle, ÄÄÄHH, turhaa touhua. Vai onko?

Oppilas osti kurssin aikana siiven ja valjaat. Myöhemmin hän vielä sai kaupanpäälle pelastusvarjon, jonka myyjä asensi paikoilleen.

Aikanaan se sitten otettiin auki tarkastusta ja pakkausta varten. Ikävä yllätys vaan, että asentaja ei ollut koskaan tehnyt pelastusvarjolle toimintakoetta. Kahvasta sai nostaa koko valjaspaketin ilmaan.

Kiinni on ja pysyy

Pelastusvarjon kahvan ja sisäpussin välinen hihna oli asennettu väärin päin, jolloin kahvasta vedettäessä veto kohdistui ainoastaan sisäpussiin, eikä lainkaan pinniin, jolloin valjaiden reppu ei päässyt aukeamaan ollenkaan. Pinniin olisi kohdistunut vetoa todennäköisesti vasta kun hihna repeytynyt irti sisäpussista, kuinka sen sitten heität?

Hihna väärin Hihna oikein

Lisäksi sisäpussissa oli myös kiinnitettynä ylimääräinen jäykkä kahva, joka olisi saattanut tarttua esimerkiksi valjaiden hihnaan johon pelastusvarjo on kiinnitetty. Tai vaikka punoksiin.

Kova kahva hihnan ympäri

Kyseessä on ilmeisesti taas se tyypillinen useiden eri valmistajien tuotteiden sekoittaminen. Ilmeisesti valjaat, pelastusvarjo ja sisäpussi olivat kaikki eri valmistajilta. Varmasti asiaa ei pysty sanomaan sillä kumpikaan - pelastusvarjon tai sisäpussin valmistaja - ei ollut uskaltanut tuotteisiinsa nimeään pistää. Edelleen olisi viisainta että valjaat ja pelastusvarjo tulisivat samasta tehtaasta, silloin ei todennäköisesti tule ongelmia yhteensopivuuden kanssa.

Liitäjä puussa


RIGGERIN KIKKELI     HAKEMISTO    VUOSI 1998    VUOSI 1999    VUOSI 2000   VUOSI 2001 VUOSI 2002  


Paratronic Oy, Heikkiläntie 26, 63130 Mäyry, Finland
Puh. 0400 - 297 526
avoinna ma-pe klo 9.00 - 16.00
paratronic@paratronic.fi
www.paratronic.fi
© 2005 - 2017 Paratronic Oy

Kaikki hinnat sisältävät arvonlisäveron 24%


Paratronic Oy, AAA-luottoluokitus    Paratronic Oy, Suomen vahvimmat   Paratronic Oy, harmaata taloutta vastaan