RIGGERIN KIKKELI     HAKEMISTO    VUOSI 1998    VUOSI 1999    VUOSI 2000   VUOSI 2001 VUOSI 2002  


Kalusto-ongelmia 2000

Disclaimer

Näillä sivuilla olevat tiedot eivät ole minkään viranomaisen, järjestön, kerhon, valmistajan tai muun sellaisen hyväksymiä tai virallisia kantoja. Tietolähteitä on useita, suurin osa on kirjoittajien omia henkilökohtaisia käsityksiä tai mielipiteitä. Tiedot saattavat olla puutteellisia,virheellisiä tai suorastaan vääriä. Kaiken vastuun näiden tietojen aiheuttamista mahdollisista vaaratilanteista tai vahingoista kantaa tiedon käyttäjä, julkaisijaa ei voida asettaa minkäänlaiseen vastuuseen.



Heittovaraa varjoihin

Useimpien varjo- ja riippuliitäjien pelastusvarjojärjestelmien toimintaperiaate on, että pelastusvarjon kahvasta vedettäessä valjaista tulee esiin sisäpussi, johon pelastusvarjo on pakattu. Sisäpussi pelastusvarjoineen heitetään vapaaseen ilmatilaan. Heitettäessä pakatulle pelastusvarjolle aikaansaadaan liike-energiaa, jonka avulla sisäpussin sulkevat punoslenkit tai muu vastaava lukitussysteemi avautuvat, jolloin pelastusvarjo pääsee ulos sisäpussistaan ja rupeaa avautumaan, sisäpussin lentäessä taivaan tuuliin.

Kuitenkin hyvin usein sisäpussi aukeaa jo siinä vaiheessa, kun sisäpussia varjoineen vedetään ulos valjaista. Silloin varjo tippuu sisäpussistaan jo ennen heittoa. Tällöin ei pystytä millään lailla kontrolloimaan varjon avautumispaikkaa, vaan se saattaa ruveta avautumaan vaikka suoraan varjoliitäjän lentosuunnassa, mahdollisesti käärien hänet vaikka lahjapakettiin.

Syynä tähän on heittovaran puute, eli pelastusvarjo on pakattu siten, että pelastusvarjon/valjaiden kiinnityspisteen ja sisäpussin lukitsevan punosnipun välillä ei ole riittävästi vapaata punostusta tai vapaata hihnaa.

Suurenna 77kb Alemmassa varjon punoksissa ei ole heittovaraa, jolloin sisäpussin sulkeva punosnippu/kuminauha (punainen nuoli) vapautuu jo vedettäessä varjo esiin valjaista. Ylemmässä vapaapunostusta on riittävästi. (kuvassa Apcon sisäpussi/valjaat, joissa heittovaran puute ei haittaa kaksoislukituksen ansiosta, mutta idea kuvasta kuitenkin selvinnee)



Heittovara on pelastusvarjojen manuaaleissa hyvin usein jätetty huomioimatta, siksi heittovaran puute on kokemuksieni mukaan myös erittäin yleinen pakkausvirhe. Joissakin manuaaleissa on jopa aivan kuvan kanssa neuvottu pakkaamaan varjo siten, että vapaata punostusta ei ole lainkaan. En tietenkään sano etteikö valmistajien pakkausohjeita tulisi noudattaa, mutta maalaisjärjen käyttö lienee sallittua, usein jopa suotavaa. Kun pakataan varjoliitovarusteita, heittovara on useimmiten jätettävä punoksiin, riippuliitovarusteissa se kannattaa yleensä jättää hihnaan. Tarvittavan vapaan hihnan/punoksien pituus on luonnollisesti riippuvainen hyvin pitkälle pelastusvarjon paikasta valjaissa. Jos varjo on sijoitettu eteen, heittovaraa ei tarvita niin paljon kuin jos varjo on vaikka takana. Lisäksi asiaan tietysti vaikuttaa ainakin varjoliitovaljaissa myös se, kuinka varjon kantava ripustus valjaisiin on järjestetty.

Toinen melko yleinen syy pussien ennenaikaiseen tyhjenemiseen ja muihin vahinkoihin on huonokuntoiset tai väärän kokoiset kumit. Ne voivat olla niin löysiä että ne luiskahtavat paikoiltaan ennen aikojaan, niin tiukkoja etteivät niitä meinaa saada paikoilleen kuin kovalla puurtamisella tai niin huonokuntoisia että pettävät kriittisillä hetkillä. Kumien kuntoon kannattaa siis kiinnittää huomiota aina varjoa pakattaessa. Hyvälaatuiset kumilenkit kestävät jopa vuosikausia. Mikäli joudut uusimaan ne joka pakkauksen yhteydessä, kumilenkkisi ovat joko huonolaatuisia, valjaiden UV-suojaus ei ole kunnossa tai mahdollisesti varusteiden säilytysolosuhteet voisivat olla paremmat, ei siis auton takaikkunalla tai muualla missä lämpötilat vaihtelevat rajusti. Alkuperäisiä, oikein mitoitettuja kumilenkkejä kannattaa kysellä omalta maahantuojaltasi, muiden varjojen kumilenkit eivät välttämättä ole oikein mitoitettuja juuri sinun pakettiisi.

Heittovaran puute on ensisijaisesti vanhempien varusteiden ongelma jonka voi välttää oikein pakkaamalla. Hyvin monissa - ei toki kaikissa - nykyaikaisissa sisäpussijärjestelmissä rakenne on sellainen, että oikein pakattuna varjo ei tule ulos pussistaan ennen kuin kaikki punokset ovat suoristuneet, siis vaikka heittovaraa ei olisikaan.



Tehdaskierre punoksissa


Yleisesti tehdaskierteestä punoksissa on puhuttu vitsinä, mutta näköjään sekin on mahdollista. Eräässä pelastusvarjossa kierrettä löytyi 3*360°.

Välttämättä tämäntyyppinen kierre ei haittaa mitään, mutta eihän se näinkään saisi olla. Kierre saattaa myös hidastaa avautumista ja lisää inversion (kuvun kääntymistä osittain nurinpäin) mahdollisuutta. Lisäksi pakatessa on huomattavasti vaikeampi havaita jos vaikka itse on vahingossa pujottanut hihnan punosten välistä.


Pelastusvarjon luupit/vaijerit väärin

Apco Contour- ja Silhouette valjaissa on kaksi luuppia pelastusvarjon sulkemista varten. Tarkoitus on että kummastakin kulkee vain yksi kahvan vaijeri läpi, mikä vähentää vahinkoaukeamisia koska reppu ei aukea ennen kuin kahvasta on vedetty niin pitkälle että molemmat vaijerit tulevat ulos luupeistaan.

Suurenna (52kb)

Luupit on mitoitettu tarkasti, ja mikäli reppu suljetaan virheellisesti siten että molemmat vaijerit kulkevat molemmista luupeista läpi, seurauksena voi olla että kahvasta pitää vetää erittäin kova ennen kuin reppu aukeaa.


Väliseinä halki

Suurenna (121 kb) Yksi esimerkki haljenneesta väliseinästä joka on ilmeisesti johtuu liitimen kaatumisesta eteenpäin laskun jälkeen. Kannattaa kurkata silloin tällöin myös liitimen sisään, varsinkin nokilleen menon jälkeen. Useimmiten liidin lentää ja kestää siitä huolimatta että yksittäisessä väliseinässä on repeämä. Tämä aiheuttaa kuitenkin ylimääräistä rasitusta muille väliseinille. Ongelmia alkaa todenteolla syntyä kun useampia väliseiniä alkaa olla heikossa kunnossa.



Valmistusmoka

Suurenna (97kb) Pelastusvarjo Boomerang Sky Spare 32, valmistusajankohdasta ei tietoa puuttellisten tunnistemerkintöjen takia.

Ilmeisesti valmistuksessa on ompelukoneesta langat loppuneet, ja kun ompelu on aloitettu uudelleen, kangas on aseteltu virheellisesti koneeseen, jolloin ompeleet eivät jatku sulavasti, vaan saumassa on ylimääräinen taitos.

Sinällään ylimääräinen taitos ei luultavasti hidasvauhtisessa vajaatoiminnossa haitanne tuon taivaallista.
Ongelmia syntyy siinä vaiheessa jos vauhtia pelastusvarjon heiton yhteydessä on runsaasti. Taitoksen kohdalle syntyy avautumisvaiheessa pistemäistä kuormitusta, jolloin on hyvin todennäköistä että syntyy alku suuremmalle repeämälle.




Sisäpussi vaihteeksi jumissa, reppu ei aukea

Delta Sportin riippuliitovaljaisiin oli asennettu Apco pelastusvarjo. Sisäpussin ja kahvojen valmistajasta ei ole tietoa. Sisäpussiin kotikonstein asennettu 2 kahvaa peräkkäin.

Kahvasta vedettäessä pelastusvarjon reppu ei suostunut aukeamaan vaikka vedin kahdella kädellä niin lujaa kuin jaksoin. Ilmeinen pakkausvirhe ja toimintakokeen tekemättä jättäminen. Vaikuttavia asioita oli luultavasti useita.


Tärkeimpänä syynä oli sisäpussin laittaminen valjaisiin väärin päin. Sisäpussi oli siten että kahvan kiinnityspisteet sisäpussiin (vihreä X) olivat kauimmaisena katsoen mustasta kahvasta ja sen vetosuunnasta. Tällöin kahvan kiinnityshihnoissa ei ollut yhtään löysää, vaan kahvasta vedettäessä veto kohdistui heti sisäpussiin, jonka olisi pitänyt päästä kääntymään valjaissa, ennen kuin kahvaa olisi voinut vetää riittävästi repun aukeamista varten.

Yhtenä syynä on saattanut olla myös kahvan pujottaminen pakatessa väärästä välistä. Tästä en ole varma, en rekisteröinyt sitä selkeästi avatessani paketin.

Silti arvelen kuitenkin tapahtuneen vielä näin:
Luupit jotka pitävät reppua kiinni, olivat kohdassa L, jolloin vedettäessä kahvasta K1, kahva K2 estää riittävän pitkän vedon. Voit kuvitella tilanteen asettamalla sormet kohtiin L ja vetämällä kahvasta K1. Tällöin et pysty vetämään kahvasta K1 niin paljon että punaisen punoksen päät (jotka ovat luupeista läpi lukituksen vuoksi) ohittaisivat sormesi (jotka kuvaavat luuppeja), koska kahva K2 törmää sormiisi. Mikäli luupit olisivat olleet kohdassa L?, homma toimisi.

Punaisten lukituspunosten päissä oli myös lievä patti, todennäköisesti ei kuitenkaan suurta vaikutusta toimintaan koska luupit olivat joustavaa materiaalia.

Huomaa myös hienot ompeleet vihreän nuolen kohdalla.


Punosongelmia pelastusvarjossa

Sup-Air pelastusvarjoissa on punosompeleiden langanpäät "sinetöity" sulattamalla. Eräässä varjossa sytkää oli kuitenkin käytetty hieman liikaa. Suurin osa punoksista oli lievästi vahingoittuneet tai sulatuksen aikana lämpöä on annettu niin paljon että ompeleet olivat katkeilleet useasta paikasta.

Yksi punos oli todella pahasti kärsinyt, noin 2-3 cm:n matkalta punos oli suurimmalta osaltaan sulanut. Riggeri veti punoksen poikki olkavarren alapuolella roikkuvilla hauiksillaan. Punos kesti vetoa arviolta 10-20 kg.

Kyseinen varjo oli valmistettu ilmeisesti vuoden 1997 alussa. Suosittelen tarkastamaan kaikki kyseisen tehtaan pelastusvarjot, erityistä huomiota on kiinnitettävä kuvassa nuolilla merkittyihin kohtiin, joihin ompeleet päättyvät ja joissa sytkää on käytetty. Punoksen vahingoittumisen huomaa helpoimmin siitä, että normaalisti punos on hyvin pehmeää. Jos se on sulanut, niin pinta on kova. Ompeleet voivat myös olla katkeilleet sulatuksessa. Jokaisen nuolen kohdalla tai lähiympäristössä pitäisi olla näkyvissä korkeintaan vain 2 langanpäätä. Jos niitä on enemmän, niin todennäköisesti ompeleet on katkottu sulattamalla.

Yksittäisen punoksen katkeaminen tositilanteessa ei sinällään välttämättä vaikuta tuon taivaallista varjon kantavuuteen, mutta saattaa toisaalta estää koko varjon avautumisen, mikäli punos katkeaa alapäästään ja turbulenssi heittää hännän sopivasti muiden punosten ympäri.


Reisihihnat kuluvat

ITV Walking Chair-varjoliitovaljaissa (ei kuvassa) reisihihnat olivat todella huonossa kunnossa. Valjailla oli lennetty vain noin 40 tuntia ja hihnasta lähes puolet oli kulunut pois.

Hihna oli kulunut kohdasta jossa hihna kulkee lasikuituisen istuinlevyn läpi (punainen nuoli). Molemmat reisihihnat ovat käytännössä samaa hihnaa, ja kiinnitysompeleet olivat myös katkeilleet, jolloin jos toinen hihna olisi katkennut, niin myös toinen olisi todennäköisesti irronut ompeleistaan.

Vastaavanlaisia paikkoja voi olla myös lähes kaikissa muissakin valjasmerkeissä. Useimmissa valjaissa reisihihnat eivät mene istuinlevyn läpi, vaan kulkevat istuinlevyn taitse (vihreä nuoli), mutta ihan yhtä hyvin hihna voi kulua siitäkin taitekohdasta mikäli istuinlevyn reunassa on teräviä särmiä. Muita kuluvia paikkoja istuinlevyn ympäristössä on istuinlevyn reunoilla, joiden kautta myös kulkee kantavia hihnoja (valkoinen nuoli). Vioittuneet hihnat eivät yleensä näy ulospäin, vaan ne kulkevat piilossa valjaiden sisällä. Kannattaa siis aika-ajoin ottaa koko istuinlevy pois ja tutkia sitten lähemmin hihnojen kuntoa.



RIGGERIN KIKKELI     HAKEMISTO    VUOSI 1998    VUOSI 1999    VUOSI 2000   VUOSI 2001 VUOSI 2002  


Paratronic Oy, Heikkiläntie 26, 63130 Mäyry, Finland
Puh. 0400 - 297 526
avoinna ma-pe klo 9.00 - 16.00
paratronic@paratronic.fi
www.paratronic.fi
© 2005 - 2017 Paratronic Oy

Kaikki hinnat sisältävät arvonlisäveron 24%


Paratronic Oy, AAA-luottoluokitus    Paratronic Oy, Suomen vahvimmat   Paratronic Oy, harmaata taloutta vastaan